Orivesi 100 vuotta sitten

Ihan kuin jatkoksi ajatukselleni sukututkimusmatkailusta tuli Historialliseen sanomalehtikirjastoon Aamulehden numerossa 21.5.1911 kuvaus Orivedestä. Artikkeli yltää parille sivulle ja kuuluu laajempaan sarjaan nimeltä Hämeen-Satakunnan maalaiskuntia. Jutun kirjoittajaa ei ole merkitty, vaikka hän on koonnut paljon tietoja Orivedestä aikana, jolloin niitä ei ole voinut katsoa nopeasti verkosta. 

Kirjoittaja aloittaa maantiedosta. Saamme tietää, että Orivedellä on paljon järviä ja vesistöjä muutenkin. Koskia ja niiden pyörittämiä myllyjäkin on ollut. Jokin Längelmäeltä tuleva vesireitti on ilmeisesti puhkaissut uuden uoman kapean kannaksen läpi joskus 1700-luvun puolivälissä. Ovatko tässä ihmiset kaivamalla auttaneet, jää hieman epäselväksi.

Artikkelissa tarkastellaan myös pitäjän asutusta ja historiaa, sivistyspyrintöjä, taloudellisia rientoja ja yrityksiä, kunnalliselämää sekä kyläkuntia. Siitä käy ilmi, etteivät Oriveden isännät ole olleet alkuvaiheessa oikein myönteisiä sen paremmin kiertokoulun kuin kansakoulunkaan suhteen. Vuonna 1911 kansakouluja jo kuitenkin pitäjässä toimi useita. Myös kansanopisto oli perustettu. Sanomalehtiä oli ruvennut rahvaskin tilaamaan. Oriveden ensimmäisenä koulumestarina mainitaan 1829 syntynyt Karoliina Bergman, joka 1911 vielä oli elossa. Hän piti aikanaan  ilmeisesti paljolti omin varoin yllä paitsi koulua, myös lastenkotia ja kirjastoa.

Sukututkimusmielessä artikkeli ei kovin paljon anna. Se esittelee vain muutamia pitäjän taloja. Omaan sukuun, tosin mutkan kautta, tulee ainakin Hörtsänä, joka mainitaan jutussa. Kuva on tarjolla Säynäjoen päärakennuksesta. Lisäksi on näkymiä kirkonkylästä sekä kuvat Hiedan höyrysahasta ja kunnansairaalan rakennuksesta. Lehtikuvan laatu ei sata vuotta sitten ollut häävi, mutta jos noiden talojen historia kiinnostaa, kannattaa kuvat katsoa.