sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Eläviä kuvia

Aamulehti mainosti 31.8.1911 seuraavasti: "Elävät kuvat. Tampereen Elävien kuvien näyttämössä Hämeenk. 8 näytellään tällä viikolla mielenkiintoista ohjelmaa, jonka esitys kestää likemmäksi pari tuntia. Erittäin jännittävä on hienonmaailman varastaiteilijan Arsene Lupinin ja salapoliisi Sherlock Holmesin kamppailu, joka mitaltaan on puolen kilometrin mittainen. Ohjelmaa kannattaa käydä katsomassa." Oman esittelynsä sai myös Sandbergin talossa esitetty Partiopoikaliikkeen harjoituksia ja leirielämää Englannissa käsitellyt kuvasarja. Siellä oli luvassa myös pari naurukuvaa ja pari draamaa.

Jaahas, milloin elokuvia on alettu Tampereella esittää? Verkosta onneksi löytyy paljon tietoa. Koskesta voimaa-sivusto tietää, että ensimmäinen elokuvaesitys tapahtui kaupungissa 2.3.1897. Asialla oli helsinkiläinen valokuvaaja K.E. Ståhlberg, joka näytti kaupungintalon juhlasalissa "eläviä valokuvia" kinematografi-nimisellä laitteella. Ensimmäinen elokuvateatteri avattiin Tampereelle 1905. Noista Aamulehden jutun mainitsemista paikoista ainakin ensimmäinen lienee ollut elokuvateatteri. Jälkimmäiselläkin oli jokin nimi, mutta se ei tekstistä kunnolla hahmotu. Mahdollisesti elokuvateattereita toimi 1911 jo useampia.

Ensimmäiset elokuvat olivat lyhyitä, luonteeltaan lähinnä dokumentteja. Valokuvaaja Ståhlbergin esityksessä nähtiin joutsenia, pellon kyntämistä ja katkelma Venäjän keisariparin vierailusta Pariisiin. Kuvat olivat tietenkin mustavalkoisia. Ääntä ei ollut mukana, mahdollisesti muusikot säestivät esityksiä. 1910-luvulla rupesi sitten tulemaan fiktiivisiä elokuvia. Niiden kestokin piteni. Tuo Arsene Lupinin ja Sherlock Holmesin kamppailukin on kuulunut jo fiktion puolelle. Mutta miten pitkä mahtaa ajallisesti olla puolen kilometrin mittainen filmi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti