sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Täysin epätieteellistä vertailua

Olen käynyt melko nopeassa tahdissa läpi Merikarvian ja Siikaisten kirkonkirjoja. Jotenkin on yllättävän usein vastaan tullut kuolinsyynä hukkuminen. Yhdeltä emännältä taisi hukkua kaksikin miestä, ensimmäinen ilmeisesti myrskyllä mereen ja toinen koskeen. Rupesin miettimään, että hukkumistapauksien lukumäärä voisi olla vaikkapa nyt Pirkanmaata suurempi, kun järvien ja jokien lisäksi on mahdollista hukkua myös mereen. Tosin Siikainen ei taida yltää rannikolle saakka, mutta ei ole kovin kaukanakaan.

Niinpä päätin käyttää Hiskiä apuna. Otin vertailukunniksi Ikaalisen ja Viljakkalan. Ikaalisista ja Merikarvialta on haudattujen luetteloita 1600-luvun loppupuolelta, Siikaisissa ne alkavat 1774 ja Viljakkalassa 1800-luvun alussa. Meriakarvian seurakunnassa sellaisia haudattuja, joilla kuolinsyynä oli hukkuminen (*dru* Hiski-haussa) löytyi 1,6 % kaikista haudatuista. Siikaisissa vastaava osuus oli 2,0 %, Ikaalisissa (vuoteen 1850) 1,1 % ja Viljakkalassa 1,9 %. Paitsi mereen, järviin ja jokiin oli hukuttu myös paikkaan, joka ruotsiksi on brunn. Tarkoittaako se vedenottopaikkaa (kaivo, lähde) vai vetelää savenottopaikkaa ("saviprunnia"), on mahdoton tietää. Kaikenkaikkiaan merkittäviä eroja ei noiden paikkakuntien välillä näyttäisi olevan. 

Löydän kyllä heti paljon heikkouksia tästä hutkimuksestani. Ensinnäkin Ikaalinen on paljon muita suurempi. Kun Merikarvialla oli kaikkiaan 4171 haudattua, Siikaisissa 2293 ja Viljakkalassa 1789, oli Ikaalissa heidän määränsä 14 724. Toisekseen vanhat kuolinsyyt nyt ovat vähän niin ja näin. Lisäksi luetteloista ilmeisesti puuttuvat ne, joiden ruumista ei ole koskaan löydetty. Heitä ei ole voitu haudatakaan. Tosin kai haaksirikoissa kuolleille on pidetty siunaustilaisuuksia, mutta lieneekö heitä silti kirjattu luetteloon. Olisi varmaan myös pitänyt valita vertailukohdiksi "kuivempia" seurakuntia kuin Ikaalinen ja Viljakkala, joissa iso Kyrösjärvi on houkuttanut kalastamaan ja kulkemaan jäällä huonommallakin kelillä.

No, sain siis itselleni todistetuksi, että kaikissa noissa seurakunnissa on hukkuminen ollut suunnilleen yhtä yleistä. Ideani rannikon läheisyyden vaikutuksesta oli siis väärä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti