sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Historiaa - tietoa ja ymmärrystä

Olen hiukan yrittänyt seurata syntynyttä keskustelua lukion historianopetuksesta. Vaikka en juurikaan  tunne lukion nykytilannetta, voin tietenkin ottaa "suurella asiantuntemuksella" kantaa asiaan. Kysymys liittyy osaltaan yleissivistävän opetuksen pakollisuuteen ja valinnaisuuteen. Mikä on se paketti, joka ihan kaikille tietyllä kouluasteella oleville pitää tarjota? Pakko motivoi kenties huonosti, mutta laiskuuteen taipuvaisiakin riittää. Lukiokoulutus on myös tulevaisuudessa yleinen pohja vaikkapa opettajilla, lääkäreillä, talousasiantuntijoilla, hallintoihmisillä ja tuomareilla. Millainen on se yleissivistys, joka heillä pitäisi olla ja miten se parhaiten saavutetaan?

Jokainen tietää, että yksityiskohtia voi nopeasti löytää tai tarkistaa verkosta. Osaan sijoittaa Lützenin taistelun oikealle vuosikymmenelle (terveisiä Kaisalle), mutta voisin tietysti nopeasti katsoa sen Wikipediasta. Saanko samalla vilkaisulla käsityksen tuolloin käydystä sodasta ja siitä, mihin kaikkeen se liittyi? Entä vaikkapa torpparilaitos? Verkosta löytyy kyllä nopeasti tieto siitä, mikä torppa oli. Mutta saanko sieltä - ainakaan vähällä vaivalla, kuten nykyään kaiken pitäisi sujua - selville, miten systeemi oli syntynyt, miten se vaikutti ja miten se liittyi vaikkapa vuoden 1918 tapahtumiin? 

John Smithin "The Generall Historie of Virginia, New=England, and the Summer Isles"-kirjan kansi wikimedian mukaan

Ajan näillä esimerkeillä takaa sitä, että parhaimmillaan kouluopetus voi antaa senkaltaista historian ymmärrystä, jonka hankkiminen muuten vaatii sen verran aikaa ja vaivannäköä, että se saattaa jäädä saavuttamatta. Tapahtumien taustat, niiden  kytkennät toisiin tapahtumiin ja seuraukset, jotain tällaista. Ihmiskunta ei ole täydellinen ja koululaitos on sitä vielä vähemmän. Niinpä minä ja muut, jotka emme ihan ymmärrykseen saakka pääse, hyödymme historiantiedoistamme sitten muuten. Vaikkapa sukututkimusta tehdessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti