tiistai 15. huhtikuuta 2014

Pikku-uutisia ja isompia asioita

Olen tutkimusta tehdessäni paljon kahlannut lävitse lehtiä. En tietenkään ole jokaista juttua lukenut, lähinnä vain silmäillyt etsien itseäni kiinnostavia tietoja. Paikallislehdissä seula on ollut vähän tiheämpi, sanomalehdistä olen usein katsonut vain otsikot. Kuitenkin näistä selailuista on jäänyt mielikuva, että yllättävän pieniäkin juttuja toiselta puolelta Suomea on lehdissä käsitelty. Ehkä aineistosta on ollut pulaa ja siksi jokin erikoisempi tapahtuma on kelvannut palstantäytteeksi. Nyt lähdin Historiallisesta sanomalehtikirjastosta katsomaan, mitä Ikaalisista on julkaistu kauempana (nykyinen Pirkanmaa ja Satakunta poissuljettuna) ilmestyneissä lehdissä. Lehdistä otin mukaan jollakin tavalla tutun kuuloiset nimet. Osumiahan löytyi. Valtaosa oli erilaisia virkailmoituksia.Opettajien, pappien ja lääkäreiden virkoihin haettiin ilmeisesti väkeä ympäri maata. Myös huutokauppa-, kutsunta- ja käräjäilmoituksia oli julkaistu laajasti. 

Isoja asioitakin lehdissä oli. Sellaista käsitteli Uusi Suometar 25.5.1907. Turun läänin pohjoisen vaalipiirin edusmiestä, ylitirehtööri J.K. Paasikiveä oli Ikaalisissa pidetyssä kokouksessa evästetty läntisen yhdysradan tarpeellisuudesta. Radan toivottiin kulkevan Kuljun pysäkiltä (Porin radalla Suoniemen Kuljussa) Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven, Parkanon, Karvian, Jalasjärven ja Kurikan läpi Seinäjoelle. Perusteluja radan tarpeellisuudelle oli pitkästi. Tämä olikin melkoinen ikuisuusaihe, josta esiintyi uutisia 20- ja ehkäpä 30-luvullakin. Kun rata lopulta rakennettiin, eivät mainitut kunnat Parkanoa luukuun ottamatta juuri siitä hyötyneet. 

Eivät kulkeneet höyryveturit Ikaalisista. Lähde: pixabay


Hiukan kevyempään osastoon kuuuluu saman lehden 26.1.1896 julkaisema juttu väärennetyn rahan levittäjästä. Tämä viljakkalalainen oli ottanut Ikaalisten kirkonkylästä ajurin kyyditsemään itseään Isoröyhiöön. Siellä hän oli eräältä isännältä ottanut vuokrahevosen. Kummassakin tapauksessa hän oli maksanut väärennetyksi osoittautuneella kahden markan rahalla saaden hiukan oikeaa rahaa takaisin. Nimismies oli sitten pystynyt tämän viljakkalalaisen jäljittämään ja juttua julkaistaessa tämä oli saanut haasteen käräjille. Hm, ei mitään uutta auringon alla. 

Näytteeni, joka ei mikään kaiken kattava ollut, ei siis tukenut "Koira puri miestä"-juttujen yleisyyttä koskien kaukaisempia paikkakuntia. Jos ilmiö on oikeasti ollut olemassa, on se mahdollisesti hiukan myöhäisempi. Tai sitten ikaalislaiset eivät ole pikku-uutisten aiheiksi kelvanneet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti