torstai 3. huhtikuuta 2014

Varkaanlahdenkatu eli Tampereen henkikirjoja verkossa

Saatte sanoa hidasälyiseksi, mutta tajusin vasta nyt tarkistaa, onko Tampereen henkikirjoja 1900-luvun puolelta digitoitu. Arkistolaitoshan on digitoinut vuosien 1905, 1910, 1915 ja 1920 henkikirjoja, jotka aiemmin olivat käytettävissä mikrofilmattuina. Vuosien 1915 ja 1920 henkikirjat ovat tutkittavissa vain käyttöluvalla ja arkistolaitoksen verkossa. Kiinnostuksen puutteeni on saattanut johtua siitä, että olen käynyt kaupungin poliisilaitoksen osoitekortistoa läpi suurin piirtein kaikkien sukulaisteni nimillä etsien. Kortisto, toisin kuin henkikirja, on aakkosjärjestyksessä ja sikäli helpompi etsiä. Ihan vuosisadan alusta (ennen vuotta 1915) se ei kuitenkaan mielestäni ole kattava ja lisäksi korteista on voitu poistaa kesken kirjaamiskauden kuolleiden henkilöiden tiedot.

No niin, aloitin siis kotikoneella vuodesta 1910. Se on muuten luettelossa tunnuksella H:183, jos joku muukin haluaa ruveta selaamaan. Tähän mennessä olen käynyt läpi yhdeksännen kaupunginosan, joka näyttää pitäneen sisällään lähinnä Armonkalliota ja Tampereen konepaja- ja pellavatehtaan (Tampella) aluetta. Toistaiseksi suurin löytö on ollut 1910 kuolleen isoisoisoisän asuinpaikan selviäminen. Hän asui perheineen vuokralla osoitteessa Helenankatu 9. Myös vielä kotona asuneiden nuorimpien tyttärien ammatit on merkitty. Pari muutakin sukulaista löytyi.

Sivistin itseäni katsomalla, missä on kulkenut Varkaanlahdenkatu. Mansetori tietää kertoa, että sen nimi on myöhemmin muutettu Pajakaduksi, joka löytyy nykyisinkin kartalta. Samainen sivusto väittää, että Ihanakatu ja Helenankatu ovat saaneet nimensä asukkaiden lehmien mukaan. Ihana-lehmä halusi kulkea omia polkujaan.

Perinteinen kuva Tampellasta, kun en tällä kertaa muutakaan vanhaa kuvaa alueesta löytänyt. Lähde: wikimedia

En tiedä, jaksanko käydä läpi kaikki 972 sivua läpi. Luultavasti siinä ovat mukana kaikki silloisen Tampereen kaupunginosat, mitä en kyllä vielä ole ehtinyt tarkistaa. Ainakin katson ne alueet, joissa asui paljon teollisuuden työväestöä. Amuri, Tammela, ... Todennäköisyys löytää sukua on niillä suurin. Lisäksi näköjään myös Pirkkalan kihlakunnan henkikirja samalta vuodelta on digitoitu. Pispala on ehdottomasti kaivettava esiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti